Ilmakuva hämeen linna

HÄMEEN LINNA (panoraama) – Hämeenlinna, 9/2017

Hämeen linna kuuluu Suomen keskiaikaisiin valtakunnanlinnoihin. Se perustettiin oletettavasti Birger Jaarlin Hämeeseen tekemän ristiretken jälkeen 1200-luvun lopulla. 1700-luvulla linna korotettiin kolmikerroksiseksi ja ympäröitiin kehämuurirakennuksilla. Hämeen linnassa ja sitä ympäröivissä kehämuurirakennuksissa toimi vankila vuosina 1837-1972. Mittavat, yli 30 vuotta, kestäneet restaurointityöt saatiin päätökseen 1988 ja nykyään linna on suosittu käyntikohde ja historiallinen muistomerkki. Kuva: Harri Kuusinen

ilmakuva verla

VERLAN TEHDASMUSEO – Kouvola, 8/2017

Verla on ruukkikylä entisten Jaalan ja Valkealan kuntien alueella Kouvolassa. Nykyisin Verlan tehdas toimii puunjalostusteollisuuden tehdasmuseona. Ensimmäiset tuotantolaitokset perustettiin Verlankosken partaalle 1870-luvulla. Paloturvallisuussyistä tehdasrakennukset ovat pääosin tiilestä. Ainoastaan keskellä aluetta sijaitseva tehtaanjohtajan asunto, Patruunan pytinki, on puurakenteinen. Kuva: Markus Sinervä

ilmakuva salpausselkä

SALPAUSSELKÄ – Lahti, 8/2017

Salpausselän kolme hyppyrimäkeä sijaitsevat Lahden urheilukeskuksessa. Suurin mäki on valmistunut v. 1972, sen kriittinen hypyn maksimipituus on 130m. Muiden kahden mäen kriittiset pisteet ovat 100m ja 70m. Suurmäen tornissa on kesäisin yleisölle avoin näköalapaikka ja alastulorinteen notkossa toimii kesäisin Lahden maauimala. Alueella on myös Suomen hiihtomuseo, Lahden Suurhalli sekä hiihdon lisäksi yleisurheilua ja jalkapalloa palveleva stadion. Kuva: Markus Sinervä

ilmakuva vallila

KONEPAJAN ALUE – Helsinki, 9/2017

Helsingin Konepajan aluetta ollaan muuttamassa teollisuuskäytöstä asuin- ja toimistokäyttöön. Konepajan alue sijaitsee Vallilassa, Pasilan ja Alppilan vieressä. Siellä valmistettiin nimensä mukaisesti VR:n vetureita ja vaunuja lähes sadan vuoden ajan vuosina 1902 – 2001. Vanhat punatiiliset tehdasrakennukset rakennettiin jo heti toiminnan alkuaikoina. Alue saadaan saadaan valmiiksi 2020. Konepajan alueen asemakaava on tiivis ja parkkipaikat rakennetaan maan alle. Kortteleiden väliin tulee vehmaita puistoalueita. Alueella suojellaan vanhan konepaja-alueen yli satavuotiaita rakennuksia. Nämä rautateiden historiaan …

ilmakuva helsinki

AURINKOLAHTI – Helsinki, 8/2017

Aurinkolahti on mereen rajoittuva asuinalue Itä-Helsingin Vuosaaressa. Meren rannalla on 700-metrinen hiekkauimaranta, 200-paikkainen pienvenesatama sekä rannan ja talojen välissä rantabulevardi. Alueen itäreunalla sisämaahan työntyy 700 metrinen, kahdella putouksella varustettu, Uutelankanava. Kanavan pohjoispäässä on amfiteatterimainen, puoliympyränmuotoinen talo. Kuva: Ari Lepistö

Ilmakuva paavalinkirkko

PAAVALINKIRKKO – Helsinki, 8/2017

Paavalinkirkko sijaitsee Vallilan kaupunginosassa Helsingissä. Kirkko valmistui 1930. Kirkon erikoisuus on sen 52 metriä korkea kellotorni, jonka arkkitehti sijoitti italialaistyylisesti rakennuksen pohjoissivulle eikä päätyyn. Tornin kaikilla neljällä sivulla on ajannäyttäjänä suurikokoiset kellotaulut. Tornin huipun korkeassa kellohuoneessa on neljä kookasta kirkonkelloa. Melko pian valmistumisen jälkeen huomattiin, että kellotorni huojuu, jos kaikkia neljää kelloa soitetaan samanaikaisesti. Huojumisen estämiseksi kellon lyöntijärjestys on määrätty niin, että ne soivat yksitellen. Kuva: Ari Lepistö

ilmakuva loppi

LOPEN VANHA KIRKKO – Loppi, 7/2017

Tämä Lopen kirkonkylällä sijaitseva puukirkko jää ohiajaessa helposti huomaamatta koska se sijaitsee puiden takana metsäisellä mäennyppyllä. Vaatimattoman näköinen rakennus on yksi Suomen vanhimpia puukirkkoja. Se kuuluu museoviraston määrittelemiin valtakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin. Kirkko on rakennettu 1600-luvulla. Seurakuntakirkkona vanhaa kirkkoa käytettiin vuoteen 1805, jolloin rakennettiin Lopen uusi tiilikirkko. Vanha puukirkko on peruskorjattu ja siellä on toimintaa kesäisin, mm. kaste- ja vihkitilaisuuksia. Kirkko on aikakaudelta jolloin seurakunnan istumajärjestys oli tarkoin määritelty. Siksipä siellä …

ilmakuva sääksmäki

SÄÄKSMÄKI – Valkeakoski, 7/2017

Valkeakoskella Sääksmäen kohdalla seututie 130 ylittää Vanajaveden. Tie ylittää järven riippusiltaa sekä kapeaa kannasta myöten. Sääksmäen silta valmistui 1963 ja se ehti olla kolmen vuosikymmenen ajan Suomen pisin riippusilta. Sillan pääjänne on 155 metriä pitkä ja itse silta on 215 metriä pitkä. Sen rakentaminen maksoi 270 miljoonaa markkaa. Sillan pielessä palvelee Ravintola Sääksmäen Silta. Kuva: Ari Lepistö

ilmakuva ruoholahti

RUOHOLAHTI – Helsinki, 7/2017

Meren äärellä sijaitseva Ruoholahden alue Helsingissä toimi ennen satama- ja teollisuusalueena. 1990-luvulla alue muunnettiin asuinkäyttöön ja sinne nousi paljon kerrostaloja. Helsingin metro ulotettiin Kampista Ruoholahteen vuonna 1993. Alueelle rakennettiin myös paljon uutta toimistotilaa, ja vanhasta Alkon tehtaasta tuli vuonna 2004 Altian pääkonttori sekä toiselta osaltaan Helsingin oikeustalo. Alueelle kaivetun kanavan yli rakennettiin Crusellinsilta, joka avattiin vuonna 2011. Ruoholahdesta johtaa kaksi siltaa viereiseen Lauttasaareen.   Kuva: Ari Lepistö

HYPPYRIMÄET – Sotkamo, 7/2017

Vuokatin Urheiluopistolla on ympärivuotiseen käyttöön soveltuvia hyppyrimäkiä neljää eri kokoluokkaa. Aloittelijoiden ja junioreiden käytössä on mäkikeskuksen HS 10, HS 35 ja HS 54 metrin hyppyrimäet, joissa on myös hissi. Neljäs ja isoin mäki, on HS pisteytetty 100 metriin. Siinä mäkiennätys on 105,5 metriä. Isoin mäki on rakennettu 1947. Kuva: Harri Kuusinen

KIRKKO – Sotkamo, 7/2017

Sotkamon kirkko on iso, noin 1400 istumapaikan rakennus. Kirkko valmistui 1870. Sen rakentaminen ajoittui nälkävuosiin, jolloin neljäsosa Sotkamon väestöstä kuoli nälkään. Myös kirkkoherra ja rakennustöiden urakoitsija kuolivat. Talvisodan aikana maaliskuussa 1940 kirkkoon osui kaksi lentokoneesta pudotettua pommia, joista toinen räjähti ja vaurioitti muun muassa alttaritaulua. Kuva: Harri Kuusinen

SOTKAMON KESKUSTA – 7/2017

Sotkamo on Pohjois-Suomen kunta, joka sijaitsee Kainuun maakunnan eteläosassa. Kunnassa asuu reilut 10 000 ihmistä ja sen pinta-ala on n. 3000 km2, josta 10% on vesistöjä. Sotkamo on Kainuun kunnista ainoa, jonka asukasluku ei ole selvästi laskenut 1990–2000-luvulla. Asukasluku on hieman jopa kasvanut 2000-luvulla. Taloustutkimuksen vuonna 2008 julkaiseman tutkimuksen mukaan Sotkamo oli imagoltaan parhain maan alle 20 000 asukkaan kunnista.     Kuva: Harri Kuusinen

PESÄPALLOSTADION – Sotkamo, 7/2017

Sotkamon pesäpallokenttä on nimeltään Hiukan stadion. Se sijaitsee Sotkamon keskustassa, Sapsojärven rannalla. Se toimii miesten superpesiksessä pelaavan Sotkamon Jymyn kotiotteluiden pelikenttänä. Hiukan pesäpallostadionin ensimmäinen tekonurmi oli väriltään vihreä, mutta se vaihdettiin kesällä 2009 violettiin. Vuokatin matkailusivuilla arvellaan, että tämä on maailman ainoa violetti tekonurmi. Stadionin yleisöennätys on 6 987 katsojaa. Kuva: Harri Kuusinen

KITKANJOEN SILTA – Kuusamo, 7/2017

Kitkanjoen silta Käylän kylässä. Kitkanjoki on noin 35 kilometrin pituinen joki Kuusamossa. Joki päättyy Venäjän puolelle virtaavaan Oulankajokeen. Käylän kylä sijaitsee Oulangan kansallispuisto välittömässä läheisyydessä. Kuusamon tunnetut kosket kuohuvat parinkymmenen kilometrin säteellä Käylästä. Rukalle on matkaa 15 km ja Kuusamon keskustaan noin 40 km. Kuva: Harri Kuusinen

KELO PUU – Kuusamo, 7/2017

Kelo on pystyyn kuivunut vanha puu, joka on pudottanut kuorensa. Kelo on lähes aina kierteinen, yleensä vastapäivään. Lapissa vanhan oloinen kelo voi olla seissyt kuivuneena paikallaan yli 500 vuotta. Kelo on kiitollinen rakennusmateriaali, se on jo täysin ”kuollut” joten se ei enää vääntyile eikä kääntyile. Kelosta maksetaankin moninkertaisesti tavalliseen tukkipuuhun verrattuna.    Kuva: Harri Kuusinen

HIRVENSALMEN SILTA – Sotkamo, 7/2017

Sotkamossa on kaksi taajamaa, kirkonkylä ja Vuokatti, jotka sijaitsevat noin kuuden kilometrin päässä toisistaan. Hirvensalmen silta sijaitsee näiden kahden taajaman välillä. Silta ylittää Iso Sapsojärven ja Pirttijärven välisen salmen. Vaikka kunnan pinta-alasta vain vajaa kymmenesosa on vettä, kirkonkylän ympäristö on hyvin järvistä. Sotkamon vedet laskevat Oulujärveen. Kuvaaja: Harri Kuusinen

KAJAANIN KIRKKO – Kajaani, 7/2017

Kajaanin puukirkko sijaitsee keskellä kaupunkia Pohjolankadun varressa. Kirkko vihittiin käyttöön 1896. Kirkkoa pidetään 1800-luvun lopun merkittävänä puuarkkitehtuurin muistomerkkinä. Kirkon koristelussa on käytetty poikkeuksellisen paljon hyvää kirvesmiestaitoa vaativia puuornamentteja. Kirkkosalissa on noin 800 istumapaikkaa. Syksyllä 2006 tehdyssä laajassa peruskorjauksessa korjattiin kirkon lahovauriot ja tehtiin teknisiä muutoksia. Kuvaaja: Harri Kuusinen

ITÄ- JA LÄNSI-PASILA – Helsinki, 7/2017

Itä-Pasilan rakentaminen alkoi vuonna 1972. Se edustaa uutta kaupunkirakentamista, jossa liikenne ja jalankulku on erotettu eri tasoon ja etenkin toimistotalot ovat massiivisia. Länsi-Pasilan asemakaava hyväksyttiin 1979. Länsi-Pasila on Itä-Pasilan vastakohta. Länsi-Pasilassa asuntokorttelit rakennettiin pienipiirteisempinä ja matalampina kuin Itä-Pasilassa vaikka alue onkin tehokkaasti rakennettu. Kuva: Ari Lepistö

KANGASALAN KIRKKO – Kangasala, 7/2017

Kangasalan kirkko on 1760 luvulla rakennettu kivikirkko. Kirkon torni kaatui vuonna 1782 ja uusi torni valmistui syksyllä 1800. Persoonallisena yksityiskohtana kirkon katto muodostuu sadoista raameissa olevista tähdistä. Kirkossa on nykyään Kangasalan urkurakentamo Oy:n vuonna 1988 rakentamat urut. Tampereen kupeessa sijaitsevasta Kangasalasta tulee kaupunki 1.1.2018 alkaen. Se on ollut Suomen 4. suurin kunta-nimitystä käyttävä kunta. Kuva: Ari Lepistö

TUOMIOKIRKKO – Mikkeli, 7/2017

Mikkelin tuomiokirkko on yksi Suomen uusgoottisen kirkkoarkkitehtuurin päätöitä. Kirkko valmistui vuonna 1897 ja nykyisellään siellä on 1200 istumapaikkaa. Kirkko kärsi vain vähäisiä vaurioita jatkosodan pommituksissa, jotka tuhosivat huomattavan osan vanhaa Mikkeliä. Perinteisestä kirkonrakennustavasta poiketen kirkon alttaria ei sijoitettu itäpäätyyn, auringonnousun suuntaan, vaan länteen. Kirkkorakennuksen yhdistää kaupungin järvisatamaan maisemaväylä, joka kulkee Mikkelin keskustan halki.   Kuva: Ari Lepistö

NAISVUORI – Mikkeli, 7/2017

Mikkeli sijaitsee Saimaan luoteisrannalla, Vuoksen ja Kymijoen vesistön välisellä vedenjakajalla. Asukkaita on n. 55 000 henkilöä. Suomen kunnista Mikkelissä on eniten kesämökkejä, yli 10 000 kpl. Etualalla näkyvä Naisvuori vesitorneineen on tunnetuimpia Mikkelin maamerkkejä. Naisvuoren huippu on 43 metriä Saimaan pinnan yläpuolella. Toisen maailmansodan aikana Suomen armeijan päämaja oli sijoitettu Mikkeliin. Päämajan sijainnin vuoksi Mikkeli oli yksi lentopommitetuimmista Suomen kaupungeista sodan aikana ja siksi keskustan rakennuskanta on paljolti sodan jälkeiseltä ajalta. …

HEINOLAN KESKUSTA – Heinola, 7/2017

Heinolassa asuu vajaat 20 000 henkilöä. Etualalla näkyvä vesitorni on rakennettu keskustan tuntumaan harjun laelle. Ylimmässä kerroksessa, 45 metrin korkeudessa, sijaitsee näköalakahvila. Kaupungin keskusta sijaitsee Jyrängönvirran varrella, jota kautta on yhteys Päijänteeseen. Kauempana kuvassa siintää Tähtiniemen silta joka on Suomen toiseksi pisin, lähes kilometrin pituinen. Korkein sillan pylväs ulottuu yli 100 metrin korkeuteen vedenpinnasta.   Kuva: Ari Lepistö

PUNKAHARJU – Savonlinna, 6/2017

Jääkauden aikana muodostunut kapea seitsemän kilometriä pitkä Punkaharju on yksi Suomen kansallismaisemista. Venäjän tsaari Nikolai I ihastui Punkaharjuun niin paljon, että vuonna 1843 hän määräsi alueen suojeltavaksi. Alueen luonnontilaiset maisemat tarjoavat kauniiden näkymien lisäksi hyvät mahdollisuudet patikointiin, pyöräilyyn ja veneilyyn. Käyntikohteita alueella ovat mm. Suomen metsämuseo Lusto sekä vesipuisto Kesämaa. Alue on valittu vuoden 2017 retkikohteeksi.   Kuva: Markus Sinervä

TAMMINIEMI – Helsinki, 6/2017

Päätoimittaja Amos Andersonin 1940 valtiolle lahjoittama Tamminiemen huvila on ollut kolmen presidentin, Risto Rytin, Carl Gustaf Mannerheimin ja Urho Kekkosen virka-asunto. Erityisesti presidentti Urho Kekkosen 25-vuotisen virkakauden aikana nimestä Tamminiemi muodostui käsite Suomen poliittisessa elämässä ja kielenkäytössä. Presidentti Kekkosen kuoleman jälkeen Tamminiemi avattiin museona joulukuussa 1987. Museota esitellään autenttisessa, presidentti Kekkosen aikaisessa 1970-luvun asussa. Kuva: Markus Sinervä

KERIMÄEN PUUKIRKKO – Savonlinna, 6/2017

Kerimäen kirkko on Savonlinnan kaupungissa Kerimäen kirkonkylässä sijaitseva kirkkorakennus. Kirkko on vihitty käyttöön kesäkuussa 1848. Seurakunnan mukaan se on maailman suurin puukirkko. Kirkossa on noin 3 000 istumapaikkaa ja lisäksi vielä noin 2 000 seisomapaikkaa. Kirkon vieressä on 42 metriä korkea kellotapuli, joka valmistui samana vuonna kuin kirkko. Tapulissa on kaksi kirkonkelloa, pieni kirkonkello on valettu vuonna 1684 ja suuri kirkonkello 1884.   Kuva: Markus Sinervä

KYTÄJÄ GOLF – Hyvinkää, 6/2017

Kytäjän golfkenttä on Hyvinkäällä Kytäjän kylässä Kytäjärven rannalla sijaitseva golfkenttä. Kentällä on kaksi 18 reiän rataa. Kentän on suunnitellut kanadalainen arkkitehti Thomas McBroom. Kytäjän kentät ovat voimakkaasti muotoiltuja ja niiden väylät ovat leveitä. Kytäjän kentät kuuluvat niihin harvoihin suomalaisiin kenttiin, jossa bunkkerihiekka on valkoista. Kytäjän kylä on kasvanut viime aikoina uusilla asukkailla kun sinne on lohkottu runsaasti uusia omakotitalotontteja. Kuva: Ari Lepistö

SÄRKÄNNIEMI – Tampere, 6/2017

Särkänniemi Tampereella on Suomen merkittävimpiin kuuluva matkakohde. Kuvassa kesän 2017 uutuuslaite, HYPE vuoristorata. Laitteessa matkustajat laukaistaan ensin 15 metrin korkeuteen, josta vaunu putoaa takaisin lähtöpisteeseensä ja seuraavaksi matkustajat laukaistaan selkä edellä 30 metrin korkeuteen. Kolmannella ja viimeisellä laukauksella vuoristoratavaunu sinkoutuu 50 metrin korkeuteen. Kieppuva ja ajoittain ylösalainen rata kiihdyttää vaunun parhaimmillaan 100 kilometrin tuntinopeuteen. Kuvaaja: Aleksi Eilo / Nordic Studio

KULOSAAREN KARTANO – Helsinki, 6/2017

Kulosaaren kartano sijaitsee Helsingissä Kivinokan niemessä. Kartano on ollut Helsingin kaupungin omistuksessa vuodesta 1927 lähtien. Kartanon päärakennus on valmistunut 1810-luvulla. Kivinokka on luonnonkaunis ja merellinen ympäristö joka tarjoaa hyvät ulkoilu- ja virkistysmahdollisuudet. Siellä on viljelypalstoja, uimaranta, kahvila, luontopolku, lintulava, venesatama sekä kesäteatteri. Kuvaaja: Harri Kuusinen

JUHANNUSTORI – Karkkila, 2016/17

Kuva Karkkilan juhannustorista joka kokoaa kaupungin torin täyteen niin kauppiaita kuin asiakkaitakin aina juhannusaattona. Tori on vilkas kauppapaikka muulloinkin vuoden mittaan. Etualalla näkyvä Karkkilan puukirkko on valmistunut 1781, jossa on istumapaikat 650 hengelle. Karkkilan kaupunki sijaitsee Uudenmaan maakunnassa. Se on 70 kilometrin päässä Helsingistä. Asukkaita on n. 9 000. Karkkilan merkittävin työllistäjä ovat pienet metalliteollisuuden alihankintoja tekevät yritykset. Kuvaaja: Ari Lepistö

JÄRVENPÄÄN KESKUSTA – Järvenpää, 2016/2017

Järvenpää on varsin pieni kaupunki pinta-alaltaan ja se onkin Suomen neljänneksi tiheimmin asutettu kaupunki. Asukkaita on 42 000. Järvenpään keskusta rajoittuu Tuusulanjärven pohjoisrantaan, jossa sijaitsee viihtyisä rantapuisto. Puiston lähellä on suuri natura-alue, jossa pesii paljon lintulajeja. Kaupungin tunnetuin asukas on ollut Jean Sibelius. Aino ja Jean Sibeliuksen koti valmistui 1904 ja se toimii nyt säveltäjän elämästä ja urasta kertovana kotimuseona. Ainola sijaitsee Järvenpäässä Tuusulanjärven maisemassa. Kuvaaja: Ari Lepistö

KUORTANEENJÄRVI – Kuortane, 2016/2017

Kuvassa Kuortaneenjärvi päättyy Salmen siltaan ja jatkuu Lapuanjokena. Lapuanjoki on 120 km pitkä ja laskee Pohjanlahteen Uudenkaarlepyyn kohdalla. Kuortaneenjärvi on Etelä-Pohjanmaan suurimpia järviä. Järven pisin selkä on 18 km pitkä ja 5 km leveä. Järven rannoilla on paljon kesämökkejä sekä “Etelä-Pohjanmaan Rivierana” tunnettu laaja hiekkaranta (Kirkkoranta). Järven itärannalla sijaitsee Kuortaneen urheiluopisto. Kuvaaja: Jyri Mäkinen

VELODROMI – Helsinki, 5/2017

Helsingin Velodromi on pyöräilystadion Helsingissä Käpylän urheilupuiston ja Itä-Pasilan välissä. Se rakennettiin vuosina 1938–1940 ja se oli vuonna 1952 toteutuneissa Helsingin olympialaisissa yhtenä kilpailupaikkana. Velodromin katsomossa on tilaa 7000 henkilölle. Pyöräilyradan sisäpuolella on tekonurmi, jolla pelataan maahockeytä, amerikkalaista jalkapalloa sekä lacrossea. Velodromin pyöräilyradan pituus on 400 metriä ja kaarteen kallistus on suurimmillaan 37,5 astetta ja etusuoran 16 astetta. Helsingin kaupunki peruskorjasi Velodromin vuosina 1997–2000. Velodromi on suojeltu tyypillisenä funktionalistisen arkkitehtuurin …

ITÄ-PASILA – Helsinki, 5/2017

Itä-Pasilan asemakaava laadittiin Teknillisessä korkeakoulussa laaditun diplomityön pohjalta. Itä-Pasila on liikenneratkaisultaan samantapainen kuin Merihaka: jalankulku on omalla betonikannella katuverkon yläpuolella. Itä-Pasilan asuntorakentaminen tapahtui vuosina 1974–1978, jolloin alueella aikaisemmin olleet puiset varastorakennukset purettiin. 2000-luvulla lukuisia taloja on alettu peruskorjata. Joistakin taloista on löytynyt laajoja kosteusvaurioita rakentamisen heikon laadun vuoksi. Muutamia asuntotaloja on myös maalattu uuden värisiksi. Itä-Pasilassa sijaitsee useita virastoja ja järjestöjä, mm. Liikennevirasto, Maanmittauslaitos, Akava ja Insinööriliitto. Kuvaaja: Ari Lepistö

KAUPPATORI – Helsinki, 5/2017

Kauppatori sijaitsee Helsingin historiallisen keskustan etelälaidalla. Kauppatori syntyi 1800-luvun alussa, jolloin Helsingin keskusta rakennettiin uudelleen Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi. Keskellä Kauppatoria on Keisarinnankivi, Helsingin vanhin julkinen muistomerkki, joka pystytettiin Nikolai I:n puolison keisarinna Aleksandran Helsingin-vierailun muistoksi 1835. Torin länsipäässä on suihkulähde Havis Amanda. Kauppatorin ympäristön merkittäviä rakennuksia ovat Presidentinlinna, Ruotsin suurlähetystö ja Helsingin kaupungintalo. Kuva: Markus Sinervä

KAUPUNGINTEATTERI – Helsinki, 6/2017

Vuonna 1967 valmistunut Helsingin kaupunginteatteri sijaitsee Eläintarhanlahden rannalla Tarja Halosen puistossa. Teatteri tuottaa vuosittain noin 20 uutta ensi-iltaa. Esityksiä nähdään vuoden aikana noin 1 000 ja teatterissa käy vuosittain noin 350 000 katsojaa. Vakituista henkilökuntaa Helsingin Kaupunginteatterilla on noin 250. Teatterissa on kuusi näyttämöä. Kuva: Markus Sinervä

KEILANIEMI – Espoo, 6/2017

Espoon Keilaniemi tunnetaan siellä sijaitsevista suuryritysten pääkonttoreista. Alueella on muun muassa Microsoftin, Koneen, Fortuminen ja Nesteen pääkonttorit. Alueen nousu yritysmaailman keskittymäksi alkoi 1976, jolloin sinne valmistui silloisen Nesteen 20-kerroksinen tornitalo joka on edelleenkin Suomen korkein toimistorakennus. Keilaniemeen on suunnitteilla neljä pyöreää asuintornitaloa, joista korkeimmasta on tulossa 40-kerroksinen. Korkeutta talolla olisi merenpinnasta laskettuna 127 metriä, eli valmistuttuaan se olisi Suomen korkein asuintornitalo. Kuvaaja: Markus Sinervä

MERIHAKA – Helsinki, 6/2017

Helsingin Merihaka on saanut seistä alkuperäisessä asussaan hieman erillään muusta Hakaniemen asutuksesta valmistumisestaan saakka, yli 40 vuotta. Nyt alue alkaa kuitenkin muuttua melkoisesti kun Laajasaloon kulkevaa uutta Merihaassakin pysähtyvää raitiotielinjaa aletaan rakentamaan ja samalla alueen rakennuskantaa tiivistetään korkeilla kerrostaloilla Sörnäisten rantatien alueella. Myös Merihaan vieressä sijaitsevalle entiselle Hanasaaren voimalaitoksen tontille valmistuu paljon uusia kerrostaloasuntoja 2020-luvulla. Kuvaajat: Markus Sinervä ja Ari Lepistö

VANHANKAUPUNGINKOSKI – Helsinki, 6/2017

Vanhankaupunginkoski sijaitsee Vantaanjoen suussa Helsingin Vanhankaupunginlahden pohjukassa. Koski jakautuu itähaaraan ja länsihaaraan, joiden väliin jää Kuninkaankartanonsaari. Kosken läntinen haara on padottu. Kuningas Kustaa Vaasa perusti Helsingin tälle paikalle 12. kesäkuuta 1550. Vanhankaupunginlahden pohjoisrannalta alkaa iso luonnonvarainen alue joka on suojeltu. Siellä on havaittu kaikkiaan 285 lintulajia, joista 114 on pesinyt alueella.   Kuva: Markus Sinervä

LINNANMÄKI – Helsinki, 6/2017

Lastensuojelujärjestöt vuokrasivat Linnanmäen huvipuistoa varten muutaman hehtaarin alueen vuonna 1950. Alue oli joutomaata, eikä kukaan hankkeen puuhamiehistä ollut tyytyväinen sijaintiin. Puistoa oli yritetty saada aikaisemmin mm. Kaivopuistoon ja Kaisaniemeen. Linnanmäen nimi on tullut paikalla sijainneista kahdesta vesitornista eli –linnasta. Huvipuisto nousi ensimmäistä kesäänsä varten pystyyn salamavauhtia. Rakennustyöt päästiin aloittamaan alle kaksi kuukautta ennen avajaisia. Kuva: Markus Sinervä

MYLLYKOSKI – Nurmijärvi, 6/2017

Nurmijärvellä Hämeenlinnan moottoritien vieressä Nurmijärven liittymän kohdalla sijaitsee Myllykoski, jossa Vantaanjoki muuttuu näyttäväksi koskeksi parin kilometrin matkalle. Koski on suosittu kalastuskohde. Alue on kokonaisuudessaan erityiskalastusalue jossa vain perhokalastus on sallittu. Yleisin saaliskala on kirjolohi. Myllykoski soveltuu hyvin päiväretkeilyyn ja alueella on tulentekopaikkoja. Nurmijärven kunnan alueella kulkeva 33km pitkä Seitsemän veljeksen vaellusreitti kulkee myös Myllykosken kautta. Kohteen kuvauksessa käytetty maksimikorkeus 34 metriä.

SAARISTOMERI – Ahvenanmaa, 2016

Saaristomeri on Euroopan laajin saaristo, ja saarten määrällä mitattuna maailman suurin. Saaristomeri muodostuu noin 40 000 saaresta. Suuria, yli neliökilometrin laajuisia, saaria on 257 kappaletta. Maankohoamisen ansiosta uusia luotoja nousee merestä vieläkin. Saaristomeren keskisyvyys on vain 23 metriä. Kalastus, merenkulku ja kalantuotanto ovat suurimpia teollisuudenaloja. Matkailun vaikutus saariston talouteen kasvaa koko ajan. Kuvaaja: Karl-Johan Spiik

MUSIIKKITALO – Helsinki, 5/2017

Musiikkitalo valmistui Helsinkiin Eduskuntataloa vastapäätä vuonna 2011. Talon avajaisten ensimmäi-senä numerona soitettiin Jean Sibeliuksen Finlandia. Rakennuksen pääkäyttäjiä ovat Sibelius-Akatemia, Helsingin kaupunginorkesteri ja Radion sinfoniaorkesteri, joista kukin pitää siellä vuosittain 40–50 kon-serttia. Rakennuksessa on 1704-paikkainen pääsali, joka on akustiikaltaan kehuttu. Siinä on myös viisi 140–300-paikkaista pientä konserttisalia, auditorio ja Sibelius-Akatemian opetustiloja. Lisäksi talossa on kahvila, ravintola, kirjasto sekä muita toimintatiloja. Talon julkisivu on lasia ja vihreäksi käsiteltyä kuparia.   Kuva: Markus …

VALTIONHOTELLI – Imatra, 5/2017

Valtionhotelli on Imatrankosken partaalla Imatralla sijaitseva, vuonna 1903 valmistunut jugendlinna. 1800-luvun lopulla Imatra oli Suomen suosituin matkailukohde. Suurin matkailijavirta tuli ennen Suomen itsenäistymistä ja vielä sen jälkeenkin Venäjältä. Tämä pisti paikkakunnan ihmiset rakentamaan ensin majataloja ja kestikievareita ja sitten täyshoitoloita sekä hotelleja. Rakennuksella on vuosien saatossa ollut muitakin rooleja kuin majoitustilana toimiminen. Sisällissodan aikana se toimi sotilassairaalana, talvisodan aikaan Valtionhotellissa piti majaa Kannaksen armeijan esikunta ja jatkosodan aikana päämajan sotilashallinto-keskus. …

VANAJANLINNA – Hämeenlinna, 2017

Vanajalinnan päärakennuksen rakennutti 1920-luvulla tohtori Wilhelm Rosenlew metsästyslinnakseen Harvialaan Hämeenlinnaan. Päärakennus on kooltaan valtava ja metsästysmajaksi jopa ylettömän suuri. Rakennuksen lattiapinta-ala on noin 3 000 m². Huoneita on yli kahdeksankymmentä. Kartanon rakennukset jakaantuvat päärakennukseen ja sitä ympäröivään herrasväen osuuteen sekä jonkin matkan päässä olevaan talousrakennusten alueeseen. Nykyään rakennuksessa toimii hotelli ja ravintola.  

LINNA GOLF – Hämeenlinna, 5/2017

Linna Golf on Vanajalinnan hotellin yhteyteen kuuluva golfkenttä Hämeenlinnassa. Linna Golf avautui elokuussa 2005. Se on Suomen ainoa European Tour –tason kenttä, sillä on mm. pelattu Challenge Tourin osakilpailu. Linna Golf on yksi kuudesta Hämeenlinnan alueen (”Tiilaakson”) golfkentästä. Maa-aluetta kentällä on reilut 100 hehtaaria ja siellä pelataan vuosittain n. 20.000 pelikierrosta.

VANHA PORVOO – 5/2017

Vanhassa Porvoossa on paljon 1700- ja 1800-luvulta säilyneitä rakennuksia. Porvoo on Suomen vanhimpia kaupunkeja, ja ensimmäiset merkinnät kaupungista ovat 1300-luvulta. Asemakaavaa ei keskiajalla juurikaan suunniteltu, vaan tontit olivat epäsäännöllisen muotoisia ja pieniä. Kaupunki tuhoutui useaan kertaan tulipaloissa. Vuoden 1760 palo oli erityisen tuhoisa kun kaupungista paloi noin 2/3, eli kaupungin 293 talosta vain 91 säästyi liekeiltä. Kaupunki oli talven tulon takia jälleenrakennettava nopeasti, ja siksi asemakaavaa ei juurikaan muutettu. Vanhan …

HOTELLI TORNI – Tampere, 2017

Hotelli Torni on 2014 avattu hotelli Tampereella. Rakennuksen korkeus on 88,5 metriä, ja siinä on 25 maanpäällistä kerrosta. – Torni Tampere on Suomen korkein hotelli. Ennen Hotelli Torni Tampereen valmistumista Suomen korkein hotelli oli 69,5-metrinen vuonna 1931 valmistunut hotelli Torni Helsingissä. Hotelli sijaitsee lähellä Tampereen rautatieasemaa vanhojen Museoviraston suojelemien veturitallien vieressä.   Kuva: Karl-Johan Spiik

AIRISTO – Parainen, 2016

Stormälö on saari Paraisilla, aivan Airiston tuntumassa. Saarelle on keskittynyt veneilijöitä ja muita matkailijoita palvelevia yrityksiä. Saarella sijaitsevat muun muassa mökkikylä, pienvenesatama ja Airiston lomakeskus, joista löydät lisää kuvia kuvakaupastamme. Parainen pitää joitakin ennätyksiä hallussaan: Suomen kunnista siellä on eniten kesämökkejä ja sen meripinta-ala on suurin. Lisäksi kunta on Kaskisten lisäksi Suomen ainoa kokonaan veden ympäröimä kaupunki. Kuva: Karl-Johan Spiik

OLYMPIASTADION – Helsinki, 5/2017

Vuonna 1938 valmistunut Helsingin Olympiastadion on mittavan remontin kohteena. Satoja miljoonia maksavan remontin näkyvin uudistus on kaikkialta katettu katsomo. Lisäksi mm. uusitaan katsomon istuimet sekä lisätään käymälätilojen ja ravintolapalveluiden määrää moninkertaisesti. Peruskorjauksessa louhitaan uusia tiloja nykyisen rakennuksen alle. Maan alle on suunniteltu palloiluhalli, kuntosali, huoltotiloja sekä mahdollisesti täysimittainen sisäjuoksurata. Peruskorjauksen on määrä valmistua keväällä 2019. Kuva: Markus Sinervä

ALLAS SEA POOL – Helsinki, 5/2017

Allas Sea Pool on merikylpylä Helsingin Katajanokalla. Se on auennut täydessä mitassaan toukokuussa 2017. Merikylpylässä on kolme meren päälle rakennettua allasta: lastenallas, lämminvesiallas (+27c) ja merivesiallas. Altaat ovat auki ympärivuotisesti. Kokonaisuuteen kuuluu myös kahvila, useita saunoja sekä ravintola laajoine terasseineen. Alueella järjestetään myös konsertteja, kulttuuritapahtumia sekä hyvinvointipalveluita.  Kuvaaja: Markus Sinervä

EDUSKUNTATALO – Helsinki, 5/2017

Eduskuntatalon rakennustyöt aloitettiin 1926 ja se valmistui vuonna 1931. Rakennus on 25 metriä korkea ja siinä on kuusi kerrosta. Tunnusomaista massiiviselle kuutiomaiselle rakennukselle on pääjulkisivun pylväsrivistö ja sen eteen levittäytyvä avoportaikko. Pylväsrivin neljätoista pylvästä kohoaa Eduskuntatalon neljännen kerroksen korkeudelle. Eduskuntatalo on parhaillaan suljettu vuonna 2015 alkaneen peruskorjauksen ajaksi, joka valmistuu vuonna 2017.  

KANSALLISOOPPERA – Helsinki 5/2017

Suomen ainoan ammattimaisen oopperan toiminta alkoi 1911, ja baletti perustettiin 1922. Esityspaikkana oli pitkään pieni Aleksanterin teatteri, kunnes 1993 avattiin nykyinen ajanmukainen Oopperatalo. Päänäyttämön katsomossa on yli 1300 paikkaa, lisäksi talossa on pieni näyttämö. Kansallisoopperalla on nykyään oma ammattilaisorkesteri, Suomen Kansallisoopperan orkesteri, jossa on 111 oopperamuusikkoa, sekä 50-jäseninen kuoro. Vuosittain nähdään yleensä neljä uutta oopperaensi-iltaa ja kolme balettiensi-iltaa.

SIPOON VANHA KIRKKO – Sipoo, 5/2017

Sipoon vanha kirkko eli Pyhän Sigfridin kirkko on Sipoon kirkonkylässä sijaitseva keskiaikainen harmaakivikirkko. Kirkko on suosittu vihkikirkko. Kirkko toimii myös tiekirkkona ja on avoinna 1.6-31.8. Kirkko on valmistunut 1450-luvulla ja viimeisin perusteellinen entistäminen tehtiin 1930-luvulla. Sipoon vanhan kirkon kellotapuli rakennettiin alun perin puusta. Nykyinen, alaosaltaan kivinen tapuli on rakennettu vuonna 1811.

MERIHAKA – Helsinki, 5/2017

Helsingin Merihaka on saanut seistä alkuperäisessä asussaan hieman erillään muusta Hakaniemen asutuksesta valmistumisestaan saakka, yli 40 vuotta. Nyt alue alkaa kuitenkin muuttua melkoisesti kun Laajasaloon kulkevaa uutta Merihaassakin pysähtyvää raitiotielinjaa aletaan rakentamaan ja samalla alueen rakennuskantaa tiivistetään korkeilla kerrostaloilla Sörnäisten rantatien alueella. Myös Merihaan vieressä sijaitsevalle entiselle Hanasaaren voimalaitoksen tontille valmistuu paljon uusia kerrostaloasuntoja 2020-luvulla.

LEPPÄVAARA – Espoo, 2017

Leppävaarassa on kolme erityisen korkeata tornitaloa. Suomen kolmanneksi korkein liikerakennus Panorama Tower on kuvan korkeista taloista keskimmäinen. Talo valmistui 2008. Torni on 17-kerroksinen ja 76 metriä korkea. Vasemmalla kuvassa oleva Leppävaaran torni on asuinkerrostalo, siinä on 21-kerrosta ja se on 68 metriä korkea. Rakennus valmistui 2010. Kolmas tornitalo Sellonhuippu valmistui 2011 ja siinä on 17 kerrosta.

LEPPÄVAARAN KIRKKO – Espoo, 5/2017

Maastoltaan hieman haasteelliseen paikkaan rakennettu Leppävaaran kirkko erottuu arkkitehtuuriltaan monista muista kirkoista. Rinnetontti toi omat vaatimuksensa millaisen rakennuksen paikalle pystyi rakentamaan. Punatiilestä vuonna 1979 valmistunut rakennus kiertyy ympyränmuotoisen pihan ympärille. Julkisivussa on paljon holvikaaria, jotka antavat romanttisen vaikutelman.

TAMMERKOSKI TALVI – Tampere, 2017

Tammerkosken rannoilla toimi 1800- ja 1900-luvuilla monia suuria teollisuusyrityksiä, mm. Finlayson, Tamfelt ja Tampella. Näiden teollinen toiminta lopetettiin 1990-lukuun mennessä, mutta suuri osa vanhoista tehdasrakennuksista on yhä jäljellä, nykyään suurelta osin toimisto­käytössä. Entisöityjen vanhojen tehdasrakennusten ohella kosken rannalla kohoaa nykyaikaisia asuintaloja sekä kuvan keskivaiheilla näkyvä 18-kerroksinen Hotelli Ilves ja kauppakeskus Koskikeskus. Ainoa yhä Tammerkosken varrella toimiva tehdas on kuvassa tupruttava Takon kartonkitehdas.

TURUN LINNA – Turku, 2017

Pommituksessa kesäkuussa 1941 pahoin vaurioitunut Turun linna restauroitiin perusteellisesti sodan jälkeen, työ kesti 15 vuotta. Linna avattiin yleisölle juhlallisin menoin vuonna 1961, avaajana toimi Tasavallan presidentti Urho Kekkonen. Nykyään yli 100 000 kävijää vierailee linnassa vuosittain, tutustuen sen museoihin ja näyttelyihin.

TAPIOLAN KESKUS – Espoo, 2017

Länsimetro tuleminen antoi vauhtia myös Espoon Tapiolan uudistamiselle. Kuvan ottohetkellä on menossa mm. pysäköintilaitoksen laajentaminen ja Stockmannin uuden tavaratalon rakentaminen. Liikekiinteistöjen päälle tullaan rakennetaan asuntoja viherkansineen. Kaiken kaikkiaan alueen on määrä valmistua 2020–luvun alkuun mennessä.

SAARISTOMERI – Ahvenanmaa, 2015

Ahvenanmaan tuhansista saarista 60 on asuttuja. Jääkausi on hionut saarten punaisen graniitin monin paikoin silokallioiksi. Kasvillisuus on rehevää ja runsaslajista. Saaristomeri rajoittuu idässä Suomen lounaisrannikkoon ja lännessä Ahvenanmantereeseen. Saaristomeri muodostuu noin 40 000 saaresta. Suuria, yli neliökilometrin laajuisia, saaria on 257 kappaletta. Saaristomeren keskisyvyys on vain 23 metriä. Saaristomeri on saarten määrällä mitattuna maailman suurin.

TURUN TUOMIOKIRKKO – Turku, 2016/2017

Turun tuomiokirkko sijaitsee Aurajoen rannalla. Kirkon torni kohoaa peräti 86 metrin korkeuteen ja rakennus onkin Turun korkein. Korkeampi kirkko Suomessa on ainoastaan Helsingissä sijaitseva Mikael Agricolan kirkko (97 metriä). Rakennus on monille suomalaisille tuttu vähintään TV-kuvista koska sen kupeessa sijaitsevalta Turun Vanhalta Suurtorilta lähetetään Joulurauhan julistus. Kirkkoa ympäröivät hyvin hoidetut ja viihtyisät viheralueet, Brahenpuisto, Porthaninpuisto ja Tuomiokirkonpuisto. Kuvaaja: Ari Lepistö (marraskuu 16 / huhtikuu 17)

LOHJA RANTAPUISTO – Lohja, 2016

Lohjan keskusta on rakennettu Salpausselkään kuuluvan harjun rinteille, Lohjanjärven rannalle. Järven ja keskustan väliin jäävässä Rantapuistossa on nurmikkoalue, uimaranta sekä venesatama. Lohjanjärvi on Uudenmaan maakunnan suurin järvi. Järvessä on 250 saarta ja sen rannoilla lähes 3000 kesämökkiä. Alueella tavataan useita eteläisiä kasvi- ja eläinlajeja ison järven ja kalkkipitoisen maaperän ansiosta. Alueella kasvaa mm. tammia, saarnia, lehmuksia ja pähkinäpensaita. Esimerkiksi tammen osalta sen luontainen kasvualue Suomessa seuraa juuri Lohjanjärven pohjoisrantaa.

OITTAAN ULKOILUALUE – Espoo, 2017

Pohjois-Espoossa Bodom-järven rannalla sijaitseva Oittaan ulkoilukeskus on niin kesät kuin talvetkin suosittu vapaa-ajanviettopaikka. Siellä yleinen hiekkaranta ja ulkoilualue. Alueelle on rakennettu vuonna 2013 Angry Birds -leikkipuisto. Myös frisbeegolfin, koripallon ja rantalentopallon pelaaminen on mahdollista. Alueella toimii myös kahvila, ulkoiluvälinevuokraamo, sauna ja avantouinti-palvelut. Lisäksi Oittaalta lähtevät valaistut latuosuudet (kesäisin lenkkipolut), joita pitkin pääsee aina Espoon keskuspuistoon tai Nuuksioon saakka.

LAIVA BLUE WHITE EAGLE – Joutseno, 2017

M/S BlueWhite Eagle on Suomen pisin sisävesiristeilyalus, joka toimi aiemmin Pielisellä ja Saimaalla nimellä M/S Koli III. Vuonna 2009 alus oli tarkoitus siirtää tilausristeily- ja ravintolalaivaksi Helsinkiin. Tämä suunnitelma kuitenkin jäi ja alus oli Puumalassa kesän 2009 ja 2010 majoitustilana ja tapahtumapaikkana. Nykyään laiva on kiinni Rauhan vanhassa laivalaiturissa, Joutsenossa. Kuvaaja/Photographer: Harri Kuusinen – Horizont.fi

MAAILMANPYÖRÄ – Helsinki, 2017

Helsingin Katajanokalla oleva SkyWheel -maailmanpyörä on Suomen suurin maailmanpyörä, korkeudeltaan noin 40 metriä. Kuvassa näkyvät kolme uima-allasta kuuluvat Allas Sea Pool -merikylpylään. Kylpylän uusi päärakennus on rakenteilla ja valmistuu vuoden 2017 aikana, jonka jälkeen alueelta löytyy monipuoliset saunatilat. Löylyttelemään pääsee myös maailmanpyörässä sillä sen yhteen gondoliin on rakennettu pieni sauna. Kuvaaja/Photographer: Ari Lepistö – Horizont.fi

MUNKKINIEMEN RANTA – Helsinki, 2017

Munkkiniemen ranta etualalla ja sen edessä aukeaa jäinen Laajalahti. Lahden toisella puolella Lehtisaari ja Kuusisaari. Jäinen lahti on talvella suosittu ulkoilualue mm. retkiluistelijoiden keskuudessa.  Munkkiniemenrannassa on hyvä iso hiekkaranta, jonka vedenpohja on hienoa hiekkaa ja syvenee hitaasti. Rannan läheisyyteen pääsee hyvin myös julkisilla sillä nelosen ratikan päätepysäkki on vieressä. Kuvaaja/Photographer: Ari Lepistö – Horizont.fi

ESPOON TUOMIOKIRKKO – Espoo, 2017

Tuomiokirkko on Espoon vanhin rakennus. Sen rakentaminen ajoittuu 1480-luvulle. Se rakennettiin Espoonjoen mutkaan vilkkaan rantatien ja Kirkkojärven tuntumaan. Kirkon seinämaalaukset ovat ilmeisesti 1500-luvun alusta. Seurakunta sai ensimmäisen nimeltä tunnetun kirkkoherran, Henricuksen, vuonna 1458. Espoo 550-vuotisjuhlia vietettiin tämän perusteella vuonna 2008. Kuvaaja/Photographer: Ari Lepistö – Horizont.fi

KARUNAN KIRKKO – Sauvo, 2017

Karunan kirkko sijaitsee Karunassa Sauvossa. Kirkko on rakennettu 1908–1910 Josef Stenbäckin suunnittelemana Karunan harmaasta graniitista. Istumapaikkoja on 480. Torni on sijoitettu pohjakaavaan epäsymmetrisesti kaakkoon. Kirkkosalin keskellä olevassa betonisessa tähtiholvissa ja vyökaarissa on köynnöskoristelua. Kirkkoa on luonnehdittu yhdeksi Suomen kauneimmista kansallisromanttisista kirkoista. Kuvaaja/Photographer: Harri Kuusinen – Horizont.fi

TEIJON KIRKKO – Salo, 2017

Teijon kirkko on Salon seurakunnan kirkko. Teijon kartanon isäntä, ruukinpatruuna Rober Bremer rakennutti tämän kiinalaista pagodia muistuttavan kivikirkon vuonna 1829 Teijon kylässä olevalle kukkulalle kartanon läheisyyteen. Teijon kirkko on pohjamuodoltaan lähes neliönmuotoinen ja sen molemmissa päädyissä on matalat tornit, joissa on pieni neliömäinen lanterniini huipussaan risti. Kuvaaja/Photographer: Harri Kuusinen – Horizont.fi

KIRKKORANTA – Kuortane, 2016

Etelä-Pohjanmaan Rivieraksi kutsuttu Kuortaneen kirkkoranta on suosittu auringonotto- ja uintipaikka. Yksi maakunnan parhaista uimarannoista kerää kesähelteillä väkeä kauempaakin. Ranta on pitkä ja hienohiekkainen. Matalan rantavetensä ansiosta se sopii mainiosti perheen pienimmillekin. Alueella sijaitsee myös viihtyisä kesäkahvio Kesäpesä. Uimarannan läheisyydessä on näytillä myös tutustumisen arvoinen vanha kirkkovene. Kuvaaja/Photographer: Jyri Mäkinen – Horizont.fi

SIEVIN KIRKKO – Sievi, 2016

Sievin kunta sijaitsee Pohjanmaalla, Oulusta 150km etelään. Kuvassa oleva Sievin kirkko, järjestyksessä kunnan neljäs kirkko, rakennettiin vuonna 1861. Sieviläisiä kutsutaan jumalanpalveluksiin Sievin ensimmäisiin kirkkoihin heti Isonvihan jälkeen hankituilla kelloilla. Kelloissa oleva teksti todistaa hankinnan ja päättyy sanoihin: “Wiholliselda hevitetyin Siewi ja Ewijarwilaisten rahalla Stocholmis ostettu.” Kuvaaja/photographer: Jyri Mäkinen – Horizont.fi  

LAPUANJOKI – Kuortane, 2016

Kuvassa Kuortaneenjärvi päättyy Salmen siltaan ja jatkuu Lapuanjokena. Lapuanjoki on 120 km pitkä ja laskee Pohjanlahteen Uudenkaarlepyyn kohdalla. Kuortaneenjärvi on Etelä-Pohjanmaan suurimpia järviä. Järven pisin selkä on 18 km pitkä ja 5 km leveä. Järven rannoilla on paljon kesämökkejä sekä iso hiekkaranta. Kuvaaja/photographer: Jyri Mäkinen – Horizont.fi

URHEILUOPISTO – Kuortane, 2016

Kuortaneen urheiluopisto sijaitsee Kuortaneenjärven rannalla. Kuvan keskellä oleva iso rakennus on nimeltään Kuortanehalli. Siellä on 200 metrin juoksurata ja muut yleisurheilun suorituspaikat, ilma-aserata, kiipeilyseinä ja kuntosali. Lisäksi hallissa voi harrastaa esimerkiksi pallopelejä. Urheiluopiston alueella sijaitsevat myös jää-, uima-, keila-, golf-, urheilu- ja pallohallit sekä 16 tenniskenttää. Kuvaaja/photographer: Jyri Mäkinen – Horizont.fi.

VILJANPUINTIA – Kuortane, 2016

Viljanpuintia Etelä-Pohjanmaalla, Kuortaneella. Alueen tasaiset laajat peltoalueet soveltuvat hyvin viljanviljelyyn. Maakunnassa on, Varsinais-Suomen ohella, eniten viljatiloja Suomessa. Kuvaaja/photographer: Jyri Mäkinen – Horizont.fi

KAKSI KORKEATA HOTELLIA – TAMPERE, 2016

Kuvassa näkyy Tampereen keskustan kaksi maamerkkiä, kaksi korkeata hotellia. Uudempi näistä on taaempana näkyvä Solo Sokos Hotel Torni joka yltää 88 metrin korkeuteen. Rakennus on Suomen korkein hotelli, siinä on 25 kerrosta. Vanhempi hotelleista on vuonna 1986 valmistunut Original Sokos Hotel Ilves, joka on kuvan oikeassa laidassa. Hotelli on 19-kerroksinen. Kuvaaja: Vesa Airio

TAMMERKOSKEN VOIMALAITOS – Tampere, 2016

Tammerkoski on koski Tampereella Näsijärven ja Pyhäjärven välillä. Korkeusero järvien välillä on 18 metriä ja vesi virtaa koskessa etelään eli Näsijärvestä Pyhäjärveen. Tampere on aikoinaan alkanut rakentua tämän kosken rannalle. Tammerkoskessa on yhä kolme toiminnassa olevaa voimalapatoa, ylinnä Finlaysonin ja Tampellan välinen pato, keskellä kaupungin sähkölaitoksen pato, ja alinna Takon kartonkitehtaan pato. Kuvaaja: Vesa Airio

KLAUKKALAN KIRKKO – Nurmijärvi, 2017

Klaukkalan kirkko eroaa ulkomuodoiltaan perinteisestä kirkosta. Kuution muotoinen 15 metriä korkea rakennus kohoaa mäen rinteellä Klaukkalan keskustassa. Kirkon suunnittelukilpailun voitti vuonna 2000 arkkitehti Anssi Lassilan suunnitelma. Kirkko ja seurakuntakeskus laajennuksineen valmistui syksyllä 2004.

PYHÄN LAURIN KIRKKO – Janakkala, 2017

Janakkalan Pyhän Laurin kirkko on keskiaikainen harmaakivikirkko. Kirkko on vihitty käyttöön ilmeisesti 19. syyskuuta 1520. Kirkkoon mahtuu noin 650 ihmistä. Perimätiedon mukaan paikalle on rakennettu puukirkko 1200-luvulla. 1660-luvulta peräisin oleva saarnastuoli on oletettavasti pohjalaisen Mikael Mikaelinpoika Baltin tekemä.

TURUN LINNA – Turku, 2016

Turun linna marraskuisen ensilumen valkaisemana. Etualalla olevassa siivessä sijaitsee Linnan kirkko joka on suosittu vihkitilaisuuksien pitopaikka. Linnan tiloja voi vuokrata myös muun tyyppisten juhlien pitopaikaksi. Kuvassa näkyvä valkoinen osa, Esilinna, jättää sisäpuolelleen kookkaan piha-alueen. Esilinna valmistui 1500-luvun lopulla.

TUOMIOKIRKKO – Turku, 2016

Kuva Turun tuomiokirkosta Brahenpuiston yläpuolelta otettuna. Rakennus on monille suomalaisille tuttu vähintään TV-kuvista koska sen kupeessa sijaitsevalta Turun Vanhalta Suurtorilta lähetetään Joulurauhan julistus. Kuvauskuukausi marraskuu.