Rakennus valmistui alun perin 1820-luvulla ruutitehtaan ruutimakasiiniksi. Seurakunta lunasti rakennuksen 1850-luvulla, ja kunnosti siitä kirkon. Kunnostuksessa mm. ruutimakasiinin vartiotornista tehtiin korottamalla kirkon kellotorni. Kirkossa on istumapaikat 550 henkilölle. Törnävän kirkko palveli Seinäjoen pääkirkkona liki sata vuotta, kunnes 1960-luvulla otettiin käyttöön uusi Lakeuden Ristin kirkko. Kuva: Aleksi Lammi
Ullan Pakarissa Riihimäellä voi nauttia viihtyisässä ja avarassa kahvilassa matkaruoan tai kahvileivonnaiset. Vuonna 2016 valmistuneessa rakennuksessa toimii myös iso leipomo, jossa leivotaan monenlaisia erilaisia leipätuotteita. Rakennus on näkyvällä paikalla aivan Helsinki-Tampere moottoritien varressa Riihimäen kohdalla. Yrityksen toinen leipomo sijaitsee Porissa.
Keikyän riippusilta on Suomen pisin puurakenteinen riippusilta, 228 metriä. Se rakennettiin vuonna 1948. Silta sijaitsee Keikyän kylässä n. 15km Sastamalan keskustasta länteen päin. Silta ylittää Kokemäenjoen ja sen kautta kulkevat monet kävely- ja pyöräilyreitit. Kuva: Aleksi Lammi
Kytäjän golfkenttä on Hyvinkäällä Kytäjän kylässä Kytäjärven rannalla sijaitseva golfkenttä. Kentällä on kaksi 18 reiän rataa. Kentän on suunnitellut kanadalainen arkkitehti Thomas McBroom. Kytäjän kentät ovat voimakkaasti muotoiltuja ja niiden väylät ovat leveitä. Kytäjän kentät kuuluvat niihin harvoihin suomalaisiin kenttiin, jossa bunkkerihiekka on valkoista. Kytäjän kylä on kasvanut viime aikoina uusilla asukkailla kun sinne on […]
Lastensuojelujärjestöt vuokrasivat Linnanmäen huvipuistoa varten muutaman hehtaarin alueen vuonna 1950. Alue oli joutomaata, eikä kukaan hankkeen puuhamiehistä ollut tyytyväinen sijaintiin. Puistoa oli yritetty saada aikaisemmin mm. Kaivopuistoon ja Kaisaniemeen. Linnanmäen nimi on tullut paikalla sijainneista kahdesta vesitornista eli –linnasta. Huvipuisto nousi ensimmäistä kesäänsä varten pystyyn salamavauhtia. Rakennustyöt päästiin aloittamaan alle kaksi kuukautta ennen avajaisia. Kuva: […]
Vanajalinnan päärakennuksen rakennutti 1920-luvulla tohtori Wilhelm Rosenlew metsästyslinnakseen Harvialaan Hämeenlinnaan. Päärakennus on kooltaan valtava ja metsästysmajaksi jopa ylettömän suuri. Rakennuksen lattiapinta-ala on noin 3 000 m². Huoneita on yli kahdeksankymmentä. Kartanon rakennukset jakaantuvat päärakennukseen ja sitä ympäröivään herrasväen osuuteen sekä jonkin matkan päässä olevaan talousrakennusten alueeseen. Nykyään rakennuksessa toimii hotelli ja ravintola.
Vanhassa Porvoossa on paljon 1700- ja 1800-luvulta säilyneitä rakennuksia. Porvoo on Suomen vanhimpia kaupunkeja, ja ensimmäiset merkinnät kaupungista ovat 1300-luvulta. Asemakaavaa ei keskiajalla juurikaan suunniteltu, vaan tontit olivat epäsäännöllisen muotoisia ja pieniä. Kaupunki tuhoutui useaan kertaan tulipaloissa. Vuoden 1760 palo oli erityisen tuhoisa kun kaupungista paloi noin 2/3, eli kaupungin 293 talosta vain 91 säästyi […]
English (UK) 
Suomi