Vuokatin Urheiluopistolla on ympärivuotiseen käyttöön soveltuvia hyppyrimäkiä neljää eri kokoluokkaa. Aloittelijoiden ja junioreiden käytössä on mäkikeskuksen HS 10, HS 35 ja HS 54 metrin hyppyrimäet, joissa on myös hissi. Neljäs ja isoin mäki, on HS pisteytetty 100 metriin. Siinä mäkiennätys on 105,5 metriä. Isoin mäki on rakennettu 1947. Kuva: Harri Kuusinen
Sotkamon kirkko on iso, noin 1400 istumapaikan rakennus. Kirkko valmistui 1870. Sen rakentaminen ajoittui nälkävuosiin, jolloin neljäsosa Sotkamon väestöstä kuoli nälkään. Myös kirkkoherra ja rakennustöiden urakoitsija kuolivat. Talvisodan aikana maaliskuussa 1940 kirkkoon osui kaksi lentokoneesta pudotettua pommia, joista toinen räjähti ja vaurioitti muun muassa alttaritaulua. Kuva: Harri Kuusinen
Sotkamo on Pohjois-Suomen kunta, joka sijaitsee Kainuun maakunnan eteläosassa. Kunnassa asuu reilut 10 000 ihmistä ja sen pinta-ala on n. 3000 km2, josta 10% on vesistöjä. Sotkamo on Kainuun kunnista ainoa, jonka asukasluku ei ole selvästi laskenut 1990–2000-luvulla. Asukasluku on hieman jopa kasvanut 2000-luvulla. Taloustutkimuksen vuonna 2008 julkaiseman tutkimuksen mukaan Sotkamo oli imagoltaan parhain maan alle 20 000 […]
Sotkamon pesäpallokenttä on nimeltään Hiukan stadion. Se sijaitsee Sotkamon keskustassa, Sapsojärven rannalla. Se toimii miesten superpesiksessä pelaavan Sotkamon Jymyn kotiotteluiden pelikenttänä. Hiukan pesäpallostadionin ensimmäinen tekonurmi oli väriltään vihreä, mutta se vaihdettiin kesällä 2009 violettiin. Vuokatin matkailusivuilla arvellaan, että tämä on maailman ainoa violetti tekonurmi. Stadionin yleisöennätys on 6 987 katsojaa. Kuva: Harri Kuusinen
Kitkanjoen silta Käylän kylässä. Kitkanjoki on noin 35 kilometrin pituinen joki Kuusamossa. Joki päättyy Venäjän puolelle virtaavaan Oulankajokeen. Käylän kylä sijaitsee Oulangan kansallispuisto välittömässä läheisyydessä. Kuusamon tunnetut kosket kuohuvat parinkymmenen kilometrin säteellä Käylästä. Rukalle on matkaa 15 km ja Kuusamon keskustaan noin 40 km. Kuva: Harri Kuusinen
Kelo on pystyyn kuivunut vanha puu, joka on pudottanut kuorensa. Kelo on lähes aina kierteinen, yleensä vastapäivään. Lapissa vanhan oloinen kelo voi olla seissyt kuivuneena paikallaan yli 500 vuotta. Kelo on kiitollinen rakennusmateriaali, se on jo täysin ”kuollut” joten se ei enää vääntyile eikä kääntyile. Kelosta maksetaankin moninkertaisesti tavalliseen tukkipuuhun verrattuna. Kuva: Harri Kuusinen
Sotkamossa on kaksi taajamaa, kirkonkylä ja Vuokatti, jotka sijaitsevat noin kuuden kilometrin päässä toisistaan. Hirvensalmen silta sijaitsee näiden kahden taajaman välillä. Silta ylittää Iso Sapsojärven ja Pirttijärven välisen salmen. Vaikka kunnan pinta-alasta vain vajaa kymmenesosa on vettä, kirkonkylän ympäristö on hyvin järvistä. Sotkamon vedet laskevat Oulujärveen. Kuvaaja: Harri Kuusinen
Kajaanin puukirkko sijaitsee keskellä kaupunkia Pohjolankadun varressa. Kirkko vihittiin käyttöön 1896. Kirkkoa pidetään 1800-luvun lopun merkittävänä puuarkkitehtuurin muistomerkkinä. Kirkon koristelussa on käytetty poikkeuksellisen paljon hyvää kirvesmiestaitoa vaativia puuornamentteja. Kirkkosalissa on noin 800 istumapaikkaa. Syksyllä 2006 tehdyssä laajassa peruskorjauksessa korjattiin kirkon lahovauriot ja tehtiin teknisiä muutoksia. Kuvaaja: Harri Kuusinen
Itä-Pasilan rakentaminen alkoi vuonna 1972. Se edustaa uutta kaupunkirakentamista, jossa liikenne ja jalankulku on erotettu eri tasoon ja etenkin toimistotalot ovat massiivisia. Länsi-Pasilan asemakaava hyväksyttiin 1979. Länsi-Pasila on Itä-Pasilan vastakohta. Länsi-Pasilassa asuntokorttelit rakennettiin pienipiirteisempinä ja matalampina kuin Itä-Pasilassa vaikka alue onkin tehokkaasti rakennettu. Kuva: Ari Lepistö
Kangasalan kirkko on 1760 luvulla rakennettu kivikirkko. Kirkon torni kaatui vuonna 1782 ja uusi torni valmistui syksyllä 1800. Persoonallisena yksityiskohtana kirkon katto muodostuu sadoista raameissa olevista tähdistä. Kirkossa on nykyään Kangasalan urkurakentamo Oy:n vuonna 1988 rakentamat urut. Tampereen kupeessa sijaitsevasta Kangasalasta tulee kaupunki 1.1.2018 alkaen. Se on ollut Suomen 4. suurin kunta-nimitystä käyttävä kunta. Kuva: […]
Mikkelin tuomiokirkko on yksi Suomen uusgoottisen kirkkoarkkitehtuurin päätöitä. Kirkko valmistui vuonna 1897 ja nykyisellään siellä on 1200 istumapaikkaa. Kirkko kärsi vain vähäisiä vaurioita jatkosodan pommituksissa, jotka tuhosivat huomattavan osan vanhaa Mikkeliä. Perinteisestä kirkonrakennustavasta poiketen kirkon alttaria ei sijoitettu itäpäätyyn, auringonnousun suuntaan, vaan länteen. Kirkkorakennuksen yhdistää kaupungin järvisatamaan maisemaväylä, joka kulkee Mikkelin keskustan halki. Kuva: […]
Mikkeli sijaitsee Saimaan luoteisrannalla, Vuoksen ja Kymijoen vesistön välisellä vedenjakajalla. Asukkaita on n. 55 000 henkilöä. Suomen kunnista Mikkelissä on eniten kesämökkejä, yli 10 000 kpl. Etualalla näkyvä Naisvuori vesitorneineen on tunnetuimpia Mikkelin maamerkkejä. Naisvuoren huippu on 43 metriä Saimaan pinnan yläpuolella. Toisen maailmansodan aikana Suomen armeijan päämaja oli sijoitettu Mikkeliin. Päämajan sijainnin vuoksi Mikkeli oli […]
Heinolassa asuu vajaat 20 000 henkilöä. Etualalla näkyvä vesitorni on rakennettu keskustan tuntumaan harjun laelle. Ylimmässä kerroksessa, 45 metrin korkeudessa, sijaitsee näköalakahvila. Kaupungin keskusta sijaitsee Jyrängönvirran varrella, jota kautta on yhteys Päijänteeseen. Kauempana kuvassa siintää Tähtiniemen silta joka on Suomen toiseksi pisin, lähes kilometrin pituinen. Korkein sillan pylväs ulottuu yli 100 metrin korkeuteen vedenpinnasta. […]
Jääkauden aikana muodostunut kapea seitsemän kilometriä pitkä Punkaharju on yksi Suomen kansallismaisemista. Venäjän tsaari Nikolai I ihastui Punkaharjuun niin paljon, että vuonna 1843 hän määräsi alueen suojeltavaksi. Alueen luonnontilaiset maisemat tarjoavat kauniiden näkymien lisäksi hyvät mahdollisuudet patikointiin, pyöräilyyn ja veneilyyn. Käyntikohteita alueella ovat mm. Suomen metsämuseo Lusto sekä vesipuisto Kesämaa. Alue on valittu vuoden 2017 retkikohteeksi. […]
Päätoimittaja Amos Andersonin 1940 valtiolle lahjoittama Tamminiemen huvila on ollut kolmen presidentin, Risto Rytin, Carl Gustaf Mannerheimin ja Urho Kekkosen virka-asunto. Erityisesti presidentti Urho Kekkosen 25-vuotisen virkakauden aikana nimestä Tamminiemi muodostui käsite Suomen poliittisessa elämässä ja kielenkäytössä. Presidentti Kekkosen kuoleman jälkeen Tamminiemi avattiin museona joulukuussa 1987. Museota esitellään autenttisessa, presidentti Kekkosen aikaisessa 1970-luvun asussa. Kuva: […]
Kerimäen kirkko on Savonlinnan kaupungissa Kerimäen kirkonkylässä sijaitseva kirkkorakennus. Kirkko on vihitty käyttöön kesäkuussa 1848. Seurakunnan mukaan se on maailman suurin puukirkko. Kirkossa on noin 3 000 istumapaikkaa ja lisäksi vielä noin 2 000 seisomapaikkaa. Kirkon vieressä on 42 metriä korkea kellotapuli, joka valmistui samana vuonna kuin kirkko. Tapulissa on kaksi kirkonkelloa, pieni kirkonkello on valettu vuonna […]
Suomi 
English (UK)