Tyrvään Pyhän Olavin kirkko eli Tyrvään vanha kirkko on valmistunut n. 1515 Se sijaitsee Sastamalassa Rautaveden rannalla. Kirkon sijantipaikka kuuluu Suomen kansallismaisemiin. Tyrvään kirkko on tullut tunnetuksi katon paanutalkoiden jälkeisestä tuhopoltosta vuonna 1997 Kuvaaja: Ari Lepistö
Sastamalan kaupungin keskusta sijaitsee Rautaveden ja Liekoveden välissä. Keskustan alueella asuu n. 10 000 ihmistä, koko kunnassa n. 25 000 ihmistä. Uusi Sastamalan kaupunki syntyi vuoden 2009 alussa, kun Vammala, Mouhijärvi ja Äetsä yhdistyivät. Kuvaaja: Ari Lepistö
Kirkko vihittiin käyttöön adventtina 1881. Se on nimetty keisari Aleksanteri II:n mukaan. Kirkko sijaitsee Tampereen ydinkeskustassa, Hämeenpuistossa. Kirkon julkisivussa on ulkonevat pilarit, joilla ei kuitenkaan ole rakenteellista merkitystä vaan ne ovat puhtaasti arkkitehtonisia koriste-elementtejä. Kuvaaja: Ari Lepistö
Euran kunta sijaitsee Satakunnassa, 35km Raumalta sisämaahan päin. Euran kirkko valmistui 1898 kirkonkylään Eurajoen rantaan. Kirkon seinät ovat muurattu luonnonkivestä ja torni sekä päädyt tiilestä. Kirkkoon mahtuu noin 800 henkeä. Kuvaaja: Ari Lepistö
Tammerkoski virtaa Näsijärven ja Pyhäjärven välillä läpi Tampereen keskustan. Kosken rannalle rakennettiin aikoinaan isoja tehdasrakennuksia joista lähes kaikki on nykyisin muunnettu muuhun käyttöön. Tampellan vanhan tehdasrakennuksen tiloja on säilytetty noin 60 000 kerrosneliömetriä, minkä lisäksi uusia, pääasiassa asuintaloja, on rakennettu alueelle noin 140 000 neliömetriä. Tampellan tiloissa toimii myös Tampereen käräjäoikeus. Kuvaaja: Ari Lepistö
Saunalahti on Espoon uusimpia asuinalueita. Se on rakennettu aivan kaupungin länsilaidalle, merenlahden läheisyyteen. Sen keskustan maamerkkinä on iso, 800 oppilaan koulu ja kirjasto. Kun Saunalahti on kokonaan valmis muutaman vuoden kuluttua, asuu siellä 10 000 ihmistä. Kuvaaja: Ari Lepistö
Soukan kerrostalovaltainen asuinalue rajoittuu Espoonlahteen, joka on Suomenlahdesta sisämaahan työntyvä noin kuuden kilometrin mittainen merenlahti. Rakennuskanta koostuu pitkälti 3–10-kerroksisista kerrostaloista. Soukkaan tulee yksi Länsimetron jatkeen pysäkeistä ja sen myötä asutusta tiivistetään ja uusia kerrostaloja rakennetaan alueelle. Soukan metroasema rakennetaan Yläkartanontien alapuolelle. Kuvaaja: Ari Lepistö
Espoon Niittykummussa sijaitsevan Tapiolan urheilupuiston näkymää hallitsee iso, kuplan muotoinen, Esport monitoimihalli, josta löytyy mm. 800m pitkä sisäjuoksurata. Urheilupuistossa on myös 7000 katsojan jäähalli ja sisähallit koripallolle ja salibandylle sekä lukuisia ulkokenttiä jalkapallolle. Nykyään alueelle pääsee metrolla kun Urheilupuiston asema aukaistiin v. 2017. Kuvaaja: Ari Lepistö
Espoossa on seitsemän urheilupuistoa. Pitkäjärven rannalla sijaitseva Laaksolahden urheilualue on yksi niistä. Siellä sijaitsee iso jalkapallohalli jossa on lähes 100m pituinen kenttä. Laaksolahden 70-luvulla rakennettu jäähalli on ollut rakenteiden heikkouden vuoksi käyttökiellossa jo vuosia ja alueella jääkiekkoilijoita palvelee pienempi harjoitusjäähalli. Kuvaaja: Ari Lepistö
Vermon ravirata aloitti toimintansa nykyisellä paikallaan Espoossa vuonna 1977. Se korvasi Käpylän raviradan joka jäi uuden Messukeskuksen alle. Raviradan pituus on 1 km, jonka hevoset juoksevat reiluun 1 minuuttiin. Vertailun vuoksi ihmisen juoksemana 1 kilometrin maailmanennätys on reilut 2 minuuttia. Kuvaaja: Ari Lepistö
Versowoodin laaja lähes 40 hehtaarin kokoinen saha sijaitsee Riihimäen ydinkeskustan kupeessa, aivan Prisman ja kauppakeskus Atomin vieressä. Perheyhtiö Paloheimon ennen omistama tuotantolaitos siirtyi Versowoodille vuonna 2004. Saha on alun perin aloittanut toimintansa nykyisellä paikallaan 1800-luvun lopussa, sijoittuen silloin logistisesti hyvin Helsinki Hämeenlinna ja Helsinki-Pietari rautatien viereen. Kuvaaja: Ari Lepistö
Helsingin Kalasatamaan rakennetaan uutta laajaa asunto- ja toimistoaluetta. Kuvat on otettu 14kk välein, 5/2017 ja 7/2018. Kuvan tornitalosta tulee yli 30 kerroksinen ja 100 metriä korkea. Se on nimeltään Majakka. Kun alue on valmis 2020-luvulla niin siellä asuu 20 000 asukasta. Metroaseman ympärille nousee myöhemmin muitakin 20-30 kerroksisia tornitaloja. Kuvaaja: Ari Lepistö
Merelliseen Jätkäsaareen tulee koti 20 000 asukkaalle ja työpaikka 6 000 ihmiselle. Ennen alueella sijaitsi konttisataman toimintoja, jotka on nyt siirretty Vuosaareen. Aluetta tulee halkomaan 88 metriä leveä ja yli kilometrin mittainen Hyväntoivonpuisto. Itäpuoli alueesta on jo valmiimpaa, rakennustöiden painopiste on länsipuolella. Kuvaaja: Ari Lepistö
Hietalahti sijaitsee Helsingin kantakaupungin länsireunalla. Merellistä kaupunginosaa on 1900-luvulla täytetty ja läheisiä saaria on yhdistetty mantereeseen keinotekoisiksi niemiksi. Hietalahti on kuuluisi ainakin kauppahallistaan sekä yhä toimivasta telakasta. Kuvaaja: Ari Lepistö
Lohjan keskusta sijoittuu Lohjanharjun ja Lohjanjärven väliin jäävälle kaistaleelle. Keskustaa halkoo kaksi samansuuntaista pääkatua; Kauppakatu ja Laurinkatu. Lohjalla iso automarket sijaitsee poikkeuksellisesti aivan ydinkeskustassa, Prismakeskus avattiin ydinkeskustaan v. 2007. Lohjanjärvi on Uudenmaan maakunnan suurin järvi ja Suomen 49. suurin järvi. Kuvaaja: Ari Lepistö
Hartwall Arenaa varten tutkittiin neljätoista eri sijoitusvaihtoehtoa ja uuden hallin sijainniksi valikoitui lopulta Keski-Pasilan Haarakallion alue. Halli valmistui 1997. Vuonna 2012 hallin pohjoispäätyyn valmistui nelikerroksinen laajennusosa toimistoja varten. Kuvaaja: Ari Lepistö
Loppijärven pohjoisrannalla sijaitsee Lopen kirkonkylä. Lopen kylän asutuksesta on ensimmäiset merkinnät vuoden 1699 maanmittauskartoissa jotka osoittavat asutuksen silloin keskittyneen tiiviisti Vanhan kirkon tuntumaan. Kyläkeskuksen ympärillä olevat pellot ovat olleet jo 1700-luvun lopulla pääosin viljelyksessä. Kuvaaja: Ari Lepistö
Etualalla Isoksi Pajaksi kutsuttu entinen Yleisradion Pasilan päärakennus. Nykyään rakennuksessa pitää majaansa VR:n pääkonttori. Iso Paja valmistui 1993. Ison Pajan takana näkyy Ylen käytössä olevia rakennuksia sekä Pasilan 146 metriä korkea linkkitorni joka on Helsingin kolmanneksi korkein rakennelma Kuvaaja: Ari Lepistö
Nurmijärven kirkko valmistui 1793. Se sijaitsee keskellä Nurmijärven kirkonkylää. Ruotsin kuningas oli säätänyt että kirkot tulee rakentaa kivestä mutta nurmijärveläiset vetosivat vähävaraisuuteen ja saivat luvan rakentaa puukirkon. Alun perin kirkko rakennettiin sittemmin kuivatetun Kirkkojärven rannalle. Kuvaaja: Ari Lepistö
Suomen pisin valtatie, nelostie E75, kuvattuna Kehä III:n liittymän vaiheilla. Tien pituus on n. 1300km, se kulkee Helsingistä Oulun kautta Utsjoelle. Tien alussa on 140km pituinen moottoritieosuus, Helsingistä Heinolan Lusiin. Kuvaaja: Ari Lepistö
Messukeskus Helsingin Pasilassa on valmistunut 1975 korvaten Töölön Messuhallin. Ensimmäisessä vaiheessa valmistui 2 hallia. Nykyään kokonaisuuteen kuuluu 7 näyttelyhallia joista viimeisin valmistui 2011. Messukeskuksen yhteydessä on iso 4000 auton pysäköintihalli. Kuvaaja: Ari Lepistö
Keravan keskustaa Aurinkomäen yläpuolelta kuvattuna. Aluetta ympäröivät useat säteittäiset kadut, ja keskustan halki radan ali kulkee kävelykatu, jota on kutsuttu Suomen pisimmäksi. Aivan kävelykadun ääressä sijaitsee isoja päivittäistavarakaupan toimijoita, joiden lisäksi alueelle ollaan rakentamassa lisää liiketilaa kun uusi Aleksintorin kauppakeskus valmistuu lähivuosina. Kuvaaja: Ari Lepistö
Nurmijärven kuntakeskuksessa, Kirkonkylässä, asuu 8 000 asukasta. Nurmijärven kirkonkylän palveluihin kuuluvat mm. kirjasto, elokuvateatteri ja keilahalli. Nurmijärven kunta on saanut nimensä keskellä pitäjää sijainneesta järvestä joka kuivatettiin 1900-luvun alkupuoliskolla. Kuvaaja: Ari Lepistö
Meilahden sekä Ruskeasuon kaupunginosien rakennuskanta koostuu pääosin 1900-luvun puolivälissä rakennetuista kerrostaloista. Mannerheimintien vieressä, korkealla kalliolla, kohoavat Ruskeasuon neljä samanlaista kerrostaloa ovat osa kantakaupungin silhuettia. Ruskeasuon pohjoisosassa on 100 vuotta sitten perustettu siirtolapuutarha-alue. Meilahti on tunnettu suuresta sairaala-alueestaan, jonka suurin maamerkki on 60-luvulla valmistunut yli 50 metriä korkea sairaalatorni. Meilahti-Ruskeasuo alueella asuu yli 10 000 ihmistä. Kuvaaja: […]
Munkkiniemi sijaitsee 4 kilometrin päässä Helsingin keskustasta meren äärellä. Aluetta halkoo Munkkiniemen puistotie, jossa on komea nelirivinen lehmuskujanne. Munkkiniemen katuverkosto pohjautuu suurelta osin Eliel Saarisen vuonna 1915 esittämiin suunnitelmiin. Alueen kerrostalot ovat pääasiassa 1930-luvulta. Munkkiniemen kuuluisia rakennuksia ovat mm. 1960-luvulla valmistunut hotelli Kalastajantorppa, Alvar Aallon kotitalo Villa Aalto sekä Kone Oy:n entinen pääkonttori. Kuvaaja: Ari […]
Pikku Huopalahti on pääosin 1990-luvulla rakennettu 10 000 asukkaan asuinalue Helsingissä. Ennen asuinalueeksi rakentamista alueella sijaitsi muun muassa romuttamoja ja vanhojen tavaroiden kauppoja. Talot ovat värikkäitä ja niiden muoto on moninainen. Taloista tunnetuin on Reijo Jallinojan suunnittelema pyramidimainen Terassitalo, jossa on 15 kerrosta. Alueen itäreunassa Mannerheimintien varressa kohoaa iso valkoinen rakennus, entinen sotilassairaala Tilkka, joka nykyään […]
Myyrmäen jalkapallostadion sijaitsee Myyrmäessä Vantaalla. Stadionin kapasiteetti on 4 600 katsojaa. Stadionin valmistui 2000-luvun alussa. Stadion on varsinaisesti jalkapalloareena, mutta se muuntautuu tapahtuman mukaan muuhunkin käyttöön. Katsomoennätys on 4270 katsojaa HJK:n Mestarienliigan ottelusta vuodelta 2004. Siirry katsomaan kohteen kuvia alla olevasta painikkeesta. Kuvaaja: Ari Lepistö
Hämeenlinnan keskusta kuvattuna kirpeänä pakkaspäivänä. Ydinkeskusta rajoittuu moottoritien, pääradan sekä Vanajaveden väliselle alueelle. Keskustan maamerkkejä ovat Helsinki-Tampere moottoritien päälle levittäytyvä Goodman kauppakeskus, torin itälaidalla oleva valkoinen kirkko sekä kuvissa taaempana sijaitseva 1200-luvulla perustettu Hämeen linna. Hämeenlinnan keskustan katuverkko perustuu C.L. Engelin kaupungin palon jälkeen vuonna 1832 laatimaan ruutukaavaan. Kaupungin väkilukuun suhteutettuna keskusta on melko suuri […]
Helsingin Konepajan aluetta ollaan muuttamassa teollisuuskäytöstä asuin- ja toimistokäyttöön. Konepajan alue sijaitsee Vallilassa, Pasilan ja Alppilan vieressä. Siellä valmistettiin nimensä mukaisesti VR:n vetureita ja vaunuja lähes sadan vuoden ajan vuosina 1902 – 2001. Vanhat punatiiliset tehdasrakennukset rakennettiin jo heti toiminnan alkuaikoina. Alue saadaan saadaan valmiiksi 2020. Konepajan alueen asemakaava on tiivis ja parkkipaikat rakennetaan maan alle. […]
Aurinkolahti on mereen rajoittuva asuinalue Itä-Helsingin Vuosaaressa. Meren rannalla on 700-metrinen hiekkauimaranta, 200-paikkainen pienvenesatama sekä rannan ja talojen välissä rantabulevardi. Alueen itäreunalla sisämaahan työntyy 700 metrinen, kahdella putouksella varustettu, Uutelankanava. Kanavan pohjoispäässä on amfiteatterimainen, puoliympyränmuotoinen talo. Kuva: Ari Lepistö
Paavalinkirkko sijaitsee Vallilan kaupunginosassa Helsingissä. Kirkko valmistui 1930. Kirkon erikoisuus on sen 52 metriä korkea kellotorni, jonka arkkitehti sijoitti italialaistyylisesti rakennuksen pohjoissivulle eikä päätyyn. Tornin kaikilla neljällä sivulla on ajannäyttäjänä suurikokoiset kellotaulut. Tornin huipun korkeassa kellohuoneessa on neljä kookasta kirkonkelloa. Melko pian valmistumisen jälkeen huomattiin, että kellotorni huojuu, jos kaikkia neljää kelloa soitetaan samanaikaisesti. Huojumisen […]
Tämä Lopen kirkonkylällä sijaitseva puukirkko jää ohiajaessa helposti huomaamatta koska se sijaitsee puiden takana metsäisellä mäennyppyllä. Vaatimattoman näköinen rakennus on yksi Suomen vanhimpia puukirkkoja. Se kuuluu museoviraston määrittelemiin valtakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin. Kirkko on rakennettu 1600-luvulla. Seurakuntakirkkona vanhaa kirkkoa käytettiin vuoteen 1805, jolloin rakennettiin Lopen uusi tiilikirkko. Vanha puukirkko on peruskorjattu ja siellä on toimintaa kesäisin, […]
Valkeakoskella Sääksmäen kohdalla seututie 130 ylittää Vanajaveden. Tie ylittää järven riippusiltaa sekä kapeaa kannasta myöten. Sääksmäen silta valmistui 1963 ja se ehti olla kolmen vuosikymmenen ajan Suomen pisin riippusilta. Sillan pääjänne on 155 metriä pitkä ja itse silta on 215 metriä pitkä. Sen rakentaminen maksoi 270 miljoonaa markkaa. Sillan pielessä palvelee Ravintola Sääksmäen Silta. Kuva: Ari […]
Meren äärellä sijaitseva Ruoholahden alue Helsingissä toimi ennen satama- ja teollisuusalueena. 1990-luvulla alue muunnettiin asuinkäyttöön ja sinne nousi paljon kerrostaloja. Helsingin metro ulotettiin Kampista Ruoholahteen vuonna 1993. Alueelle rakennettiin myös paljon uutta toimistotilaa, ja vanhasta Alkon tehtaasta tuli vuonna 2004 Altian pääkonttori sekä toiselta osaltaan Helsingin oikeustalo. Alueelle kaivetun kanavan yli rakennettiin Crusellinsilta, joka avattiin vuonna […]
Itä-Pasilan rakentaminen alkoi vuonna 1972. Se edustaa uutta kaupunkirakentamista, jossa liikenne ja jalankulku on erotettu eri tasoon ja etenkin toimistotalot ovat massiivisia. Länsi-Pasilan asemakaava hyväksyttiin 1979. Länsi-Pasila on Itä-Pasilan vastakohta. Länsi-Pasilassa asuntokorttelit rakennettiin pienipiirteisempinä ja matalampina kuin Itä-Pasilassa vaikka alue onkin tehokkaasti rakennettu. Kuva: Ari Lepistö
Kangasalan kirkko on 1760 luvulla rakennettu kivikirkko. Kirkon torni kaatui vuonna 1782 ja uusi torni valmistui syksyllä 1800. Persoonallisena yksityiskohtana kirkon katto muodostuu sadoista raameissa olevista tähdistä. Kirkossa on nykyään Kangasalan urkurakentamo Oy:n vuonna 1988 rakentamat urut. Tampereen kupeessa sijaitsevasta Kangasalasta tulee kaupunki 1.1.2018 alkaen. Se on ollut Suomen 4. suurin kunta-nimitystä käyttävä kunta. Kuva: […]
Mikkelin tuomiokirkko on yksi Suomen uusgoottisen kirkkoarkkitehtuurin päätöitä. Kirkko valmistui vuonna 1897 ja nykyisellään siellä on 1200 istumapaikkaa. Kirkko kärsi vain vähäisiä vaurioita jatkosodan pommituksissa, jotka tuhosivat huomattavan osan vanhaa Mikkeliä. Perinteisestä kirkonrakennustavasta poiketen kirkon alttaria ei sijoitettu itäpäätyyn, auringonnousun suuntaan, vaan länteen. Kirkkorakennuksen yhdistää kaupungin järvisatamaan maisemaväylä, joka kulkee Mikkelin keskustan halki. Kuva: […]
Mikkeli sijaitsee Saimaan luoteisrannalla, Vuoksen ja Kymijoen vesistön välisellä vedenjakajalla. Asukkaita on n. 55 000 henkilöä. Suomen kunnista Mikkelissä on eniten kesämökkejä, yli 10 000 kpl. Etualalla näkyvä Naisvuori vesitorneineen on tunnetuimpia Mikkelin maamerkkejä. Naisvuoren huippu on 43 metriä Saimaan pinnan yläpuolella. Toisen maailmansodan aikana Suomen armeijan päämaja oli sijoitettu Mikkeliin. Päämajan sijainnin vuoksi Mikkeli oli […]
Heinolassa asuu vajaat 20 000 henkilöä. Etualalla näkyvä vesitorni on rakennettu keskustan tuntumaan harjun laelle. Ylimmässä kerroksessa, 45 metrin korkeudessa, sijaitsee näköalakahvila. Kaupungin keskusta sijaitsee Jyrängönvirran varrella, jota kautta on yhteys Päijänteeseen. Kauempana kuvassa siintää Tähtiniemen silta joka on Suomen toiseksi pisin, lähes kilometrin pituinen. Korkein sillan pylväs ulottuu yli 100 metrin korkeuteen vedenpinnasta. […]
Kytäjän golfkenttä on Hyvinkäällä Kytäjän kylässä Kytäjärven rannalla sijaitseva golfkenttä. Kentällä on kaksi 18 reiän rataa. Kentän on suunnitellut kanadalainen arkkitehti Thomas McBroom. Kytäjän kentät ovat voimakkaasti muotoiltuja ja niiden väylät ovat leveitä. Kytäjän kentät kuuluvat niihin harvoihin suomalaisiin kenttiin, jossa bunkkerihiekka on valkoista. Kytäjän kylä on kasvanut viime aikoina uusilla asukkailla kun sinne on […]
Kuva Karkkilan juhannustorista joka kokoaa kaupungin torin täyteen niin kauppiaita kuin asiakkaitakin aina juhannusaattona. Tori on vilkas kauppapaikka muulloinkin vuoden mittaan. Etualalla näkyvä Karkkilan puukirkko on valmistunut 1781, jossa on istumapaikat 650 hengelle. Karkkilan kaupunki sijaitsee Uudenmaan maakunnassa. Se on 70 kilometrin päässä Helsingistä. Asukkaita on n. 9 000. Karkkilan merkittävin työllistäjä ovat pienet metalliteollisuuden alihankintoja […]
Järvenpää on varsin pieni kaupunki pinta-alaltaan ja se onkin Suomen neljänneksi tiheimmin asutettu kaupunki. Asukkaita on 42 000. Järvenpään keskusta rajoittuu Tuusulanjärven pohjoisrantaan, jossa sijaitsee viihtyisä rantapuisto. Puiston lähellä on suuri natura-alue, jossa pesii paljon lintulajeja. Kaupungin tunnetuin asukas on ollut Jean Sibelius. Aino ja Jean Sibeliuksen koti valmistui 1904 ja se toimii nyt säveltäjän elämästä […]
Helsingin Velodromi on pyöräilystadion Helsingissä Käpylän urheilupuiston ja Itä-Pasilan välissä. Se rakennettiin vuosina 1938–1940 ja se oli vuonna 1952 toteutuneissa Helsingin olympialaisissa yhtenä kilpailupaikkana. Velodromin katsomossa on tilaa 7000 henkilölle. Pyöräilyradan sisäpuolella on tekonurmi, jolla pelataan maahockeytä, amerikkalaista jalkapalloa sekä lacrossea. Velodromin pyöräilyradan pituus on 400 metriä ja kaarteen kallistus on suurimmillaan 37,5 astetta ja […]
Itä-Pasilan asemakaava laadittiin Teknillisessä korkeakoulussa laaditun diplomityön pohjalta. Itä-Pasila on liikenneratkaisultaan samantapainen kuin Merihaka: jalankulku on omalla betonikannella katuverkon yläpuolella. Itä-Pasilan asuntorakentaminen tapahtui vuosina 1974–1978, jolloin alueella aikaisemmin olleet puiset varastorakennukset purettiin. 2000-luvulla lukuisia taloja on alettu peruskorjata. Joistakin taloista on löytynyt laajoja kosteusvaurioita rakentamisen heikon laadun vuoksi. Muutamia asuntotaloja on myös maalattu uuden värisiksi. […]
Nurmijärvellä Hämeenlinnan moottoritien vieressä Nurmijärven liittymän kohdalla sijaitsee Myllykoski, jossa Vantaanjoki muuttuu näyttäväksi koskeksi parin kilometrin matkalle. Koski on suosittu kalastuskohde. Alue on kokonaisuudessaan erityiskalastusalue jossa vain perhokalastus on sallittu. Yleisin saaliskala on kirjolohi. Myllykoski soveltuu hyvin päiväretkeilyyn ja alueella on tulentekopaikkoja. Nurmijärven kunnan alueella kulkeva 33km pitkä Seitsemän veljeksen vaellusreitti kulkee myös Myllykosken kautta. Kohteen […]
Turun linna marraskuisen ensilumen valkaisemana. Etualalla olevassa siivessä sijaitsee Linnan kirkko joka on suosittu vihkitilaisuuksien pitopaikka. Linnan tiloja voi vuokrata myös muun tyyppisten juhlien pitopaikaksi. Kuvassa näkyvä valkoinen osa, Esilinna, jättää sisäpuolelleen kookkaan piha-alueen. Esilinna valmistui 1500-luvun lopulla.
Kuva Turun tuomiokirkosta Brahenpuiston yläpuolelta otettuna. Rakennus on monille suomalaisille tuttu vähintään TV-kuvista koska sen kupeessa sijaitsevalta Turun Vanhalta Suurtorilta lähetetään Joulurauhan julistus. Kuvauskuukausi marraskuu.
Suomi 
English (UK)